Jakso 1. Uuden työn yhteiskunta

Uuden työn yhteiskunta vaatii uudenlaista ajattelua, avointa tiedonjakoa ja saumatonta yhteistyötä!



Muutosmuotoilu on laaja käsite. Siihen sisältyy valtava määrä erilaista osaamista monilta erilaisilta aloilta. Mikään taito ei sulje toista pois, vaan kaikki tukevat ja täydentävät toisiaan. Haluamme tuoda kaikki nuo taidot yhteen ja tarjota eri organisaatioille uudenlaista muotoiluosaamista uudenlaisessa paketissa. Toimimme ketterästi kolmen hengen tiimeissä. Tuomme oman osaamisemme tiimeissä uudenlaisiin, yllättäviinkin ympäristöihin ja muotoilemme prosesseja, palveluja ja tiloja ennennäkemättömillä tavoilla, aina olemassa olevaa vahvasti hyödyntäen ja uudelleen muotoillen. Aina asiakkaan tarpeet ja hyvä asiakaskokemus edellä.



Perinteinen, tuotantolähtöisestä palvelutuotannosta tuttu yksisuuntainen ja hierarkinen tiedon jakaminen ja työnteon malli on jo historiaa. Muutosmuotoilu tapahtuu aina digitaalisilla, sosiaalisilla ja fyysisillä vuorovaikutuksen kentillä. Yhdessä ennakkoluulottomasti ja tasavertaisesti toimien!



Helsinki Business Collegen kehittämispäällikkö Jouni Hytönen päätyi Siltasaaren vuorovaikutuksen kentälle mielenkiintoisen palvelumuotoilucasen kanssa. Ketkähän kolme lähtevät mukaan tähän haasteeseen?



Palvelumuotoilu ei ole yksittäinen asia, palvelu tai tuote, vaan se on yksinkertaisimmillaan pakki erilaisia työkaluja asiakaslähtöisten palveluiden tuottamiseen. Muutosmuotoilija hallitsee palvelumuotoilun työvälineet ja soveltaa niitä näppärästi muotoillessaan vuorovaikutuksen kenttiä. Serendipiteettiä hyödyntämällä päädymme usein uusiin ja yllättäviin ratkaisuihin asiakkaan kokemusta parantaessamme.



Tehokkaan palvelumuotoilun työvälineenä kannattaa aina käyttää prototypointia. Kuinka kokeilet mahdollisimman halvalla, mielellään ilmaiseksi asioiden tai palveluiden tuottamista eri tavalla? Kulmien pyöristäminen ja täydellisen visuaalisen ilmeen luominen ei ole olennaista, vaan asian visualisointi ja testaaminen mahdollisimman lähellä oletettua palvelun realistista tuottamistapaa. Jos näyttää sille, että kaikki menee mönkään, on aina taloudellisinta epäonnistua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa! On myös tärkeää testata, ei vain olettaa. Ihmisluonnon oikkuna on se, että rakastumme helposti ensimmäisiin ideoihimme ja käytämme paljon aikaa ja vaivaa ensimmäisen ideamme paremmuuden perusteluun, emmekä riittävästi kriittiseen arviointiin. Prototypointi nostaa näissä tilanteissa ilmeiset puutteet esille muita keinoja nopeammin.



On selvää, että maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti monimutkaisemmaksi. Emme enää tunnista ennustettavan ja ei- ennustettavan eroa. Ennustettavassa maailmassa voimme suunnitella esimerkiksi ydinvoimalan, mutta ei- ennustettavassa maailmassa vallitsee lähes kaaos. Siksi suunnittelu ei onnistu samalla tavalla kuin vanhassa maailmassa, vaan meidän on kyettävä kokeilemaan ketterästi uusia asioita, koska emme voi tietää miten maailma muuttuu jatkossa. Sen voimme kuitenkin tietää, että ennustettavat asiat tulee hoitumaan koneiden toimesta jatkossa ja monimutkaisempien, ei ennustettavien asioiden hoitaminen jää ihmisille. Maailman muutosnopeus on hyvä peruste ketterän kokeilukulttuurin vaalimiselle.



Suomessa on siirrytty tämän hallituskauden aikana kokeilukulttuuriin jo hallitusohjelmankin näkökulmasta. Kova juttu jopa maailmanlaajuisesti! Tuleva sote- ja maakuntauudistus kannustaa meitä kehittämään julkisia palveluita yhä kiihtyvällä tahdilla. Uudessa mallissa ei ole enää mahdollista tehdä asioita vanhan maailman tuotantolähtöisellä tyylillä. Tulevaisuuden kasvupalveluiden ensimmäisenä tehtävänä on boostata yritysten liiketoimintaa tarjoamalla hyvää työvoimaa ja toisena tehtävänä tietysti hoitaa työllisyyttä. Koko tämä uudistus vaatii uudenlaisia prosesseja. Jotta voimme kehittää vaikuttavia ja tehokkaita palveluita, on meillä oltava ylivertainen asiakasymmärrys.



Asiakasymmärrys on ymmärtää asiakkaan unelma. Unelma hyvästä elämästä, unelma hyvästä liiketoiminnasta jne. Ymmärrys asiakkaan unelmasta omassa elämässään. Tehtävänä on saada asiakas itse suuntaamaan omat voimavaransa oikein unelmansa saavuttamisen puolesta.



Yrittäjästä työnantajaksi- palvelu on yksi TEM:n rahoittamista uuden palvelutuotannon kokeiluista.



Minkälaista on sellainen kehittäminen josta yritykset hyötyvät? Minkälaisia ovat tulevaisuuden kasvupalvelut? Palvelussa kokeillaan miten yrittäjä voi ryhtyä työnantajaksi. Tehtävänämme on tarjota tietoa, tukea, valmiuksia ja ratkaisuja pienyrittäjän ensiaskeleille uuden työn synnyttämisessä, tapahtui se sitten rekrytointien, työn ostamisen tai vuokraamisen kautta. Uusista työpaikoista syntyy yrityksiin käytännössä kaikki. Pieniin yrityksiin 80%. Potentiaali on siis siellä, ei julkisella sektorilla tai suuryrityksissä. Yksinyrittäjät eivät vielä kuitenkaan osaa aina toimia työnantajina, joten tässä kohdassa uudet palvelut tulevat olennaisiksi.



Sparraamme aluksi vähintään 10 eri alojen yritystä ja tulosten perusteella konseptoimme palvelun. Muutosmuotoilijat ovat asiantuntijoita, mahdollistajia ja näkökulmien avaajia. Eivät aina tiedontuottajia. Kokeilun riskianalyysi on: Mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos tämä menee pieleen? Emme lähde kokeiluihin miettien: "Mitä kaikkea tarvitsee varmistaa", vaan lähdemme hieman takki auki testaamaan nopeasti ja ketterästi. Jokaisessa kokeilussa voidaan käyttää hyväksi eri asiantuntijoita ja tarvittaessa asiantuntemusta hankitaan myös ulkopuolelta. Tiimi täytyy kuvata osaamisineen heti ja projektille on annettava aina houkutteleva nimi ja työtä on tehtävä alusta alkaen hyvin aktiivisesti näkyväksi. Onnistumme varmasti!


Palvelumuotoilua - palvelumuotoilun keinot, Leena Friman

Mitä se on, mitä se ei ole?

Palveluiden käyttäjälähtöistä kehittämistä. Ei tuote edellä, vaan asiakastarve edellä: piilevät tarpeet mukaan lukien. Asiakas on ja pysyy kokoajan keskiössä.

Kuka on asiakas?
onko se maksava asiakas vai käyttäjä (vrt. vanhemmat vs. nuori käyttäjä) vai asiakkaan asiakas.
Määritys kenen tarpeet.

Sitten mennään asiakkaan arkeen ja elämään; katuhaastattelujen sijaan.

Alun askeleet: Määrä ei laatu, mitään ideaa ei alussa karsita pois.
Yhteiskehittämistä, käyttäjäkeskeistä, asikkaiden kanssa - ovat avainsanoja palvelumuotoilussa.


Toisaalta pamu on myös jaksottaista, lopputulos on pieniä paloja.




Pamu-tunnusmerkit: Tavoitteena asiakkaan auttaminen. hyöty: helppoja, tehokkaita ratkaisuja - joihin ei sisälly turhaa.
5 x miksi? - mallin käyttäminen, jonka avulla saavutaan johonkin ihan muuhun ratkaisuun kuin  "auto". Esimerkkinä "haluan auton", kun todellinen tarve on päästä äidin luo. Joten todellinen ratkaisu voisikin olla: "enemmän aikaa äidin kanssa".




HARJOITUS: Käyttäjäprofiili
Auttaa ymmärtämään asiakasryhmiä. Käytössä apuna ajattelussa "Matti tykkää tästä, tälläinen on Matin arki".
Kisisryhmissä tehdään käyttäjäprofiilit omaan Kisiksen muutosmuotoilu-keissiin.



Tiedon jakaminen - visuaalinen esitys esim. motto-lauseen taakse. Taustalla syvällisempi haastattelu.
Klusterointi - teemoittain. Kuinka moni painottaa samaa asiaa.
Tietoa helpompi hahmottaa kun se on purettu auki.

Ennakkoluulojen huomioiminen, poistaminen. Odotuksien, salaisten pinnanalla olevien toiveiden täyttäminen on lisäarvoa.

Mistä palveluprosessi alkaa?
Se ei yleensä ala ulko-ovelta, vaan paljon aikaisemmin. Liikkeelle paneva voima jyllää jo ennen saapumista. Ja niiden alla palvelutuokiot ja pisteet - ne pienemmät elementit.

Entä mitkä ovat niitä kohtia mihin pitää kiinnittää huomiota? Mitkä ovat asiaakkaale tärkeitä kohtia palvelussa?

Iteratiivista ja ketterää kokeilua - koskaan ei tule täysin valmista; maailma muuttuu ja mega trendit vaihtuvat.
Arvonluonti: Asiaakkaan tavoitteet. Miten palvelu poistaa kipupisteitä.

Kokeilukanvas  muutosmuotoilun välineenä. Mikä on vaikuttavuus? Painopisteenä ei ole se mitä tehdään vaan se mitä saadaan aikaan.
Mikä on pahinta mitä voi kokeilussa tapahtua? Poistaa epäonnistumisen pelon - kukaan ei kuole; pieni riski OK.




  

SANO M  --- SANO U --- SANO M --- SANO U -------------- SANO: MUMU!


Emma Ivane - Uuden työn tuotteistaja

kakkutaiteilija, elokuva-ammattilainen, kuvaaja, stailaaja, taittaja, kirjailija, bloggari, kouluttaja, insinööri, vuoden käsityöläinen, kuvataiteilija... ja lista kasvaa

Aloitetaan heti harjoituksella. Hiljennytään silmät kiinni ja keskitytään miettimään:
Mitä sinä tekisit tai olisit jos ei olisi mitään rajoitteita? 
Mitä tykkäsit tehdä lapsena?
Ketä ihailen - miksi, millaisia ominaisuuksia ihailen?

(Annamarian ehdotus: kaikki kirjoittavat omat vastauksensa yhteiseen Trelloon, omalle HOPS-kortille. Olisi ihan huippua lukea ne.)


Purku - kaikki tehtävät tähtäsivät omien intohimojen ja potentiaalin tunnistamiseen. Se mitä ihailet toisessa eniten on sitä mitä on itsessäsi: eli kaikki ne ovat jo omia ominaisuuksiasi.

Unelmien toteuttamisen mindset -  Kirjoittaen asioista ja visioista tulee todellisempaa, jolloin alkaa havaitsemaan ja kuulemaan niitä keskusteluja jotka liittyvät ja vievät niitä kohti. Voimaantuminen: omien arvojen ja intohimojen kautta havannoimaan mahdollisuuksia.

Mini irtiotto: kirjoita paperille mitä oikeasti haluaa. Mistä innostun ja miten ne saavutetaan?
Mieliteko on tehdä sitä, mikä tekee onnelliseksi. Oman intohimon seuraaminen on täysillä elämistä. 

Emma kertoo oman voimaantumisen tarinansa. Oman sirpaleisen työn tekemisen mallin, jossa ytimessä on vain onnellisuuden tavoitteleminen. Sen tavoittelu on mahdollistanut monipuolisen työn tekemisen ilon ja kirjon.

Emma löysi kakuista ensimmäisen intohimonsa ja sitä kautta hän astui uuden työn maailmaan. Sitä seurasi lisää uusia intohimojen kohteita. Kun tekee asioita intohimolla eikä rahan takia, se näkyy ja se on vaikuttavaa. Syntyy huippuasiantuntijuus ja huippuosaamista ostetaan; sille löytyy aina ostaja.

Osaaminen - on se oikea CV ja käyntikortti. Kovaa valuuttaa uuden työn markkinoilla.



Voiko olla OIKEAA ammattitaitoa jos siihen ei ole koulutusta? Ja voiko kakuista edes tulla työ?
Se oli Emman kokeilu: Kakkuasiantuntijaksi viikoissa ilman koulutusta tai kokemusta. Digitalisaatio oli osaamisen esiintuomisen työväline, minkä avulla kakkutaiteilja sai kokonaan uuden ammatin ja tittelin - todella nopeasti.

Emma ei näe valintojaan pelkästään uravalintana - "tekisin näitä juttuja vaikka en saisi siitä rahaa. Ja vaikka olisin upporikas, tekisin silti näitä juttuja. Tämä on valinta, elämäntapa, en edes koe että käyn töissä. Oikeastaan olen koko ajan lomalla".



Yrittäjänä pitää tottua että kaikki ei osta - mutta elämä kantaa. Hylkäämisiä tapahtuu (itseasiassa jos kaikki ostaa hinnoittelu on pielessä). Fokusointi onnistumiseen ja niihin juttuihin jotka onnistuu. Ei kaikki aina tapahdu vaan näin napsauttamalla. Vaikka et "saisikaan starttirahaa" sen ei saa antaa lannistaa, usko tekemiseen auttaa sen läpi.


Suomessa on huippuosaamista, suomalaiset osaa, mutta usein eivät usko omaan osaamiseen. Helposti ajatellaan että muualla isossa maailmassa osataan jotenkin paremmin. Siitä ajattelusta kannattaa opetella eroon, jos niin huomaa vahingossa ajattelevansa.

Uutta voi olla se että yhdistää omaa osaamista ajatuksissa ja sitten teoissa - se on luovuutta, kun kaksi vanhaa yhdessä synnyttää uutta.
Uskalla! - olen esimerkki siitä että tämä toimii elävässä elämässä.
Motto: tee jokapäivä jokin pieni teko joka vie sitä omaa unelmaa kohti. Vaikka vain 5 minuuttia, mutta tee joka päivä. Älä jätä vain ajatuksen tasolle.

sanottua: huomasin tänään, että elämäni on vain tekemistä vaille valmis.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti