10.6. Animaattorin ura KV-maailmassa - Gigglebugin tarina

Joonas Utti on Jaanan poika. Hän on Gigglebug Entertainmentin toinen perustajajäsen. Gigglebug on animaatiosarja Kikattavaa Kakkiaista tekevä yritys. Kikattaa Kakkiaista jota on myyty ennakkoon 13 maahan. Koko Gigglebug on perustettu Kikattavan kakkiaisen ympärille. Gigglebug Entertainment ja Anima Boutique on tällä hetkellä Suomen suurin animaatioyritys.

Melkein jokaisessa mainoksessa on nykyään animaatiota. Logot liikkuvat, tekstit vaihtavat paikkaa ja muitakin liikkuvia osia löytyy mainoksesta kuin mainoksesta. Animaatioiden tekeminen on hidasta puuhaa. 26 jakson tekoon menee aikaa noin 16 kuukautta. Jokainen jakso tosin kestää vain viisi minuuttia. Budjetti tähän on noin 1,7 miljoonaa euroa.

Miten animaatiolla voi sitten oikein elää Suomessa? Joonas aloitti työuransa menemällä palkattomasti harjoitteluun Character Business Ltd:hen. Siellä hän oppi paljon esimerkiksi siitä, miten start-up-yrityksenä voi toimia tällä alalla. Joonas teki myös mainoksia. Seitsemän vuoden ajan.Hän on tehnyt kaksi projektia Venäjän suuntaan. Maailma on siellä kuitenkin turhan erilainen Eurooppaan verrattuna.

Joonas on tehnyt paljon myös pelialan juttuja. Mainoksia Roviolle ja muulle muutamalle pelifirmalle. Veikkaus on ollut myös iso asiakas. Veikkauksen kanssa on tehty muutamia pelejä, kuten Lady Keno ja Kalabaliikkia. Veikkaus on siitä hieno firma, että he käyttävät aina suomalaisia yrityksiä.

Suomi mielletään hyväksi paikaksi olla. Suomalaiset hahmot menevät Aasiassa ja Jenkeissä. Jenkeissä Kikattava Kakkiainen on tyyliltään ehkä liian karu. Jenkit haluavat, että kaikki on karkkimaista ja kimaltelevaa. Sinne on siksi vaikea päästä.

TV-tuotannon rahoitus Suomessa jakautuu usealle toimijalle. Näitä ovat mm. tuottajan investointi, kotimainen kanava, ulkomaiset ennakkomyynnit ja valtion kulttuurituet (mm. Suomen elokuvasäätiö, Nordisk TV & Film Fond, MEDIA, AVEK).

Joonas puhuu muuttuvasta arvoketjusta. Animaatio, tarina ja rakastettavat hahmot luovat aikaa kestävän IP:n. Se avaa kansainväliset markkinat. Sen avulla löytyy rahoitusmalleja perinteisen tv-tuotannon ulkopuoelta. Tulot voivat tulla TV-sarjasta, peleistä ja kulutustuotteista. Uusia brändejä voi lanseerata uusien kanavien kautta (mm. Rovio).