torstai 22. syyskuuta 2016

Design Is Empathy

Kuva: Janita Julkunen

Muotoilu voidaan käsittää usean näkökulman kautta. Perinteisesti muotoilu käsitetään tavaroiden muotoilun kautta, mutta nyky-trendi ja tulevaisuus suuntaa aineettomamman palvelumuotoilun suuntaan. Tätä suuntausta määrittää oleellisesti sukupolvien vaihdos, muuttuva maailman tilanne, ilmaston muutos ja kasvava tietoisuus ympäristöstä. Muutosta vie eteenpäin nyt työelämään astuva sukupolvi, jota kutsutaan kansanomaisesti sukupolveksi Z. Nämä diginatiivit uudistavat arvomaailmaa, siitä mihin nykyisessä työelämässä on jo totuttu. Don Tapscotin (kirjassaan Z ja epäjohtaminen) mukaan tämä uusi sukupolvi arvostaa edeltäjiään enemmän vapautta, yksilöllisyyttä, vanhojen mallien kyseenalaistamista (myös johtajuutta), rehellisyyttä, avoimuutta, viihdettä ja leikkimielisyyttä, suhteita ja yhteispeliä sekä innovaatiolähtöistä asennetta. Nämä arvot ja asenteet tulevat siten muokaamaan sitä, miten käsitämme tulevaisuuden työn, muotoilun kentän ja maailman. Kokeileva yrityskulttuuri valtaa työelämää ja tästä viitteitä voi hakea jo esimerkiksi Berliinin Start-Up ilmiöstä. Samalla tämä muutos synnyttää entistä suuremman tarpeen muotoilun ammattilaisille, jotka auttavat muovaamaan totuttuja ajatusmalleja vuorovaikutuksen kentillä.


Muotoilu voidaan ymmärtää tulevaisuudessa enemmän kykynä herkkyyteen aistia ympäristöä ja sen määrittämiä tarpeita. Pablo Ricquelne onkin verrannut muotoilua empatiakykyyn ajatuksella "Design is Empathy". Tällöin muotoilijan tärkein tehtävä on pystyä aistimaan asiakkaan hiljaiset signaalit ja tarjoamaan ratkaisuja näiden tunnistamattomien tarpeiden mukaisesti. Helsingin sanomien artikkelin  mukaan niin aineeton kuin aineellinen muotoilu tähtää samaan tavoitteeseen - luoda maailmasta inhimillisempi.


Muotoilutyössä tuleekin korostumaan enemmän asenne ja muotoilun työvälineet kuin tarkkaan rajattu muotoilun kenttä. Muotoilun työvälineet tähtäävät inhimillisempään huomiseen, jotka ovat sovellettavissa aihe ja ainerajojen yli. Yhtenä esimerkkinä tästä aineettoman muotoilun tulevaisuuteen katsovasta trendistä, joka kuvastaa uudenlaista arvomaailmaa ja maailmankatsomusta, voidaan pitää Ivana Helsingin konseptin uudeelleen mutoilua. Lue lisää Helsingin Sanomien artikkelista, miten Ivana Helsinki lähtee muuttamaan maailmaa.




Kuva: Janita Julkunen

Uudenlainen työelämä tarvitsee siis uudenlaista tapaa toimia – uudenlaista tapaa ajatella. Uusi työelämä vaati uteliaisuutta, yrittämistä, yhteistyötä, ennakkoluulottomuutta ja kykyä pysyä toimintakykyisenä muutosten keskellä. Yayoi Kusaman sanoin: 
"Kaikki ihmiset, tähdet, maapallo ja aurinko ovat pilkkuja. Mikään niistä ei voi olla olemassa yksinään, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisen universumin." 


Janita Julkunen
Sirja Salokanta
Adriana Dobrin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.